Lempparini: lempeä lakkakiisseli

Paljon on tullut kokkailtua, mutta mihinkään reseptiin en ole ollut niin tyytyväinen, ettäkö se päätyisi tänne blogiin. Tämä helppo, yksinkertainen ja kenties aika perinteinenkin lakkakiisseli-ohje on kuitenkin sellainen, jonka takana seison ja jonka voin hyvillä mielin jakaa :) Tällä ohjeella tulee tehtyä kiisseliä melkeinpä kerran kuukaudessa. Jos pakastimesta ei löytyisi useampaa rasiallista itse poimittuja lakkoja, ei tätä kiisseliä varmaankaan tulisi tehtyä - ainakaan niin usein. Tuntuisi hölmöltä ostaa kaupasta kalliilla hinnalla lakkoja, jos pakastimesta kuitenkin löytyisi muita marjoja, joista saisi tehtyä myös herkullisia jälkiruokia ja leivonnaisia. Mutta koska käytettävissä nyt on lakkoja niin toki niitä käytän ja hyödynnän :) Itselleni tämä on ihan arkikiisseli, mutta jos joutuisin ostamaan lakat, suosisin tätä varmaan lähinnä juhlavana jälkiruokana, jolloin mieluusti tarjoaisin kiisselin esimerkiksi vaniljavaahdon kera.

 
Lakkakiisseli

Ainesosat:

-1 litra omenamehua
-5 dl lakkoja (pakastettuja)
- 2 tl vaniljasokeria / vaniljatanko
- 2 rkl sokeria
- ½ dl perunajauhoja
- 1 dl vettä
- 2 kanelitankoa

+ Tarjoiluun halutessasi vaniljakastiketta, vaniljavaahtoa tai kermavaahtoa

Ohje:

1. Lisää kattilaan omenamehu, vaniljasokeri, sokeri ja kanelitangot.
2. Kuumenna omenamehu kiehuvaksi.
3. Sekoita erillisessä astiassa ½ dl perunajauhoja yhteen desilitraan kylmää vettä.
4. Lisää vesi-perunajauhoseos ohuena nauhana kiisseliin joukkoon ja sekoita samalla huolellisesti.
5. Lisää jäiset marjat kiisselin joukkoon ja ota kattila pois liedeltä.
6. Anna kiisselin jäähtyä ja poista kanelitangot.
7. Tarjoile sellaisenaan tai valitsemasi vaahdon kanssa.

 Vinkit

- Kiisselin voi myös tehdä muuhun vaaleaan/keltaiseen mehuun, kuten hedelmä- tai tyrnimehuun. Todennäköisesti omenamehu on kuitenkin helpoin ja halvin vaihtoehto. Veteen kiisseliä ei voi tehdä, sillä lakoista irtoaa niin vähän makua, että seurauksena olisi varsin mauton kiisseli.

- Käytännössä kiisselin saa aikaan jo parillakin desillä marjoja, mutta yleisesti ottaen on tietysti niin, että mitä enemmän marjoja, sen parempi kiisseli. Jos marjoja lisää vain vähän, kannattaa ne lisätä hiukan aiemmassa vaiheessa kiisseliin ja rikkoa marjat sekoittamalla niin että marjan palasia tulee laajemmalti kiisseliin. Kun marjoja on paljon, ne voivat hyvin olla kokonaisina sattumina.

-Suosittelen marjojen lisäämistä kiisseliin vasta loppuvaiheessa. Ensinnäkin jos kiisselin paksuus ei ole sopiva, on sitä helpompi suurustaa lisää kun marjoja ei ole vielä lisätty. Kun marjat lisätään loppuvaiheessa, niiden vitamiinit ja maku säilyvät paremmin. Kylmät marjat myös nopeuttavat kiisselin jäähtymistä, mikä mahdollistaa sen, että tätä herkkua pääsee nauttimaan hetken verran aikaisemmin :)

-Kanelitangot eivät ole välttämättömiä, mutta erityisesti vaniljan makua suosittelen kyllä kiisseliin! Vanilja on hyvä makupari lakalle ja varsinkin omenalle.

- Lakkakiisseliä voi tietysti jatkaa myös muilla marjoilla/hedelmillä, mutta tässä suosittelen harkintaa. Neuvoisin huomioimaan ainakin marjojen värin. Tavalliset vadelmat saattavat esimerkiksi värjätä koko kiisselin. Jos käytössä on keltaisia vadelmia voisivat ne ainakin sopia värinsä ja miedon makunsa puolesta mukavasti. Myös ripaus keltaisia tyrnimarjoja voisi tuoda mukavan aromin kiisseliin (tällöin sokerin määrä kannattaa tarkistaa). Koska kiisseli on omenamehupohjainen, voisivat myös omenakuutiot sopia lakan kaveriksi. Loppuvaiheessa kiisseliin lisätyt karpalot tai puolukatkaan eivät värjää kiisseliä, eli niitä voisi harkita lakan kaveriksi (tarkista taas sokerimäärä).

-Jos tarjoilet lakkakiisselin vaahdon kera, suosittelen odottamaan kiisselin jäähtymistä, ellei Sinua haittaa, että vaahto heti sulaa ja sekoittuu kiisselin joukkoon..


Noin. Siinä oli minun lempikiisseliohjeeni. Koitan saada nyt päiviteltyä tätä blogia hieman aktiivisemmin :) Sitä vain on välillä liian kriittinen, eikä mikään aihe kelpaa postattavaksi...Ja toisinaan myös laiska, jolloin ei saa mitään aikaiseksi. Tai saa, muttei ihan blogin puolelle asti..


Syksyisin terkuin Sini