Tuossa pari päivää sitten postatessani harrastuksistani satuin mainitsemaan jotakin, että kohta pääsee sienestämään. Vaan enpä arvannut, että sen aika olisi jo nyt. Tai olenhan minä sienestänyt jo alku kesästä keräämällä korvasieniä vaan nytpä olikin jo suosikkini, kantarellin vuoro päätyä koriin! Mieluusti olisin näitä pikkuisia söpöläisiä kasvatellut (ja kastellut? kuivilta kun näyttävät) vielä pari päivää, vaan eipä auta, huomenna suuntaan reittini Sotkamoon muutamaksi päiväksi, joten nyt oli nämä pikkuiset keskenkasvuiset nappulat korjattava talteen.
Tässäpä aikalailla se skaala millä paikkeilla kantarellien koko liikkui. Voisivathan nuo hiukan suurempia olla...Mutta plussaa, että löytyivät ihan kotipihan nurkilta! |
Laitetaan nyt tämän kesän aiemmastakin sienisaaliistani pari kuvaa. Korvasieniä meidän perheessä ei ole yleensä valmistettu tai kerätty. Sieni on kuitenkin sillä lailla ollut tuttu, että tädilleni niitä on tullut kerättyä tai keräiltyä hänen kanssaan. Mutta onhan sillä seurauksensa, että opiskelee kotitalousopettajaksi: viime syksynä opettelin keräämään lampaankääpää ja nyt sitten korvasientä. Ensin joku päivä löytyi pari yksittäistä, joista äitini teki kastiketta. Sitten joku päivä lähdin kävelylle yhteen läheiseen metsään, jossa en tavallisesti kuitenkaan liiku. Ehdin juuri ajatella mielessäni, että tämä näyttää aivan sellaiselta metsältä, jossa korvasieni viihtyy. Kun loin katseen maahan, niin mikäs muukaan sieltä kurkisti kuin korvasieni kavereineen. Kyllä hiukan huvitti. Nämä yhdeksän ihanaista päätyivät sitten suoraan pakastimeen. Tai siis suoraan ja suoraan, korvasienethän on ryöpättävä kahteen kertaan puhtaassa kuumassa vedessä, eikä keitinvettä saa käyttää ruoanvalmistukseen. Syynä korvasienten myrkyllisyyteen on gyromitriini niminen myrkky, joka tuhoutuu kuumassa vedessä keitettäessä. Tiesin jo ennen kotitalousopettajan opintoja korvasienen myrkyllisyydestä ja ryöppäämisestä, mutta opinnoista tarttuu ainakin itselleni ylimääräistä pientä nippelitietoa, kuten se, että korvasienen myrkky on gyromitriini. Ja koska korvasieniä poimiessani keräsin samalla myös metsästä nokkoset talteen, saavat nekin nyt tulla näihin kuviin.
Suurin korvasieni saaliini! |
Pirtsakat nokkoset pirteän pinkissä ämpärissä. Näistä tulee aivan ihanaa nokkoskeittoa! Vielä ehtii kerätä nokkosta pakkaseen talteen talven varalle (itsekin pitäisi ehtiä kerätä lisää) |
Tässä vielä alkukesän syötävät, säilöttävät luonnonantimet ovat päätyneet yhteiskuvaan. |
Tässä kaikki tältä erää.
Säilöntä- ja keruuterveisin Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti