Tänään ei pitänyt vanha sanonta paikkaansa. Mansikoita sai lähteä hakemaan lähitilalta, mutta mustikat löytyivät suoraan kotimetsästä.
Olin jo ehtinyt haaveilemaan siitä, että tänä vuonna pääsisin keräämään mansikoita mansikkatilalta. Lapsuuskesinä käytiin perheen kanssa aina mansikkamaalla poimimassa mansikat, vaikka yleensä kotipihassakin oli lisäksi pieni mansikkamaa. Muutamia vuosia sitten pihassamme oli suurempi mansikkamaa, eikä mansikkatilavierailuille ollut tarvetta. Parina viime vuonna tarve mansikankeruuseen tilalta olisi ollut, mutta kerättävää ei tainnut olla, ainakaan silloin kun niitä itse olisi ehtinyt ja pystynyt keräämään. Parina vuonna ollaan siis tyydytty torilta ostettuihin mansikoihin, kotipihan penkin (penkin rippeiden..) armollisesti suomiin muutamiin marjoihin ja pikkuserkkuihin metsä- taikka ahomansikoihin. Tänään kuitenkin pääsin pitkästä aikaa mansikkatilalle!
Äidin kanssa huomattiin ja tajuttiin, ettei mansikkaan tarvitse lähteä kauas. Viime vuonna alkunsa saanut uusi mansikkamaa löytyi lähikunnasta Askolasta, noin 15 minuutin ajomatkan päästä. Pääsimme keräämään makeaa polka-lajiketta. Mansikoita oli aika harvakseltaan (niin kuin meille puhelimessa sanottiinkin), koska suurin osa kypsistä mansikoista oli kerätty. Toisaalta, ei keruutahti kovin hidas voinut olla, kun minulla puolen tunnin keruun jälkeen oli jo 5 kg:n ämpäri täynnä marjoja (tuohon 5 kg:n Valion ämpäriin sopi marjoja noin 3 kiloa).
Hintaa mansikoille kertyi 4,5e/kg. Kerättiin äidin kanssa yhteensä reilut 5 kiloa marjoja ja hintaa tuli hiukan alle 25e, eli ihan kilpailukykyinen hinta! Lisäksi saatiin tukea lähiseudun uutta tilaa, valikoida itse vasuihimme parhaat marjayksilöt ja napostella samalla ihanan makeita mansikoita: ei ollenkaan hullumpi tapa hankkia mansikat keräämällä ne itse tilalta. Unohtamatta hyvää kyykistely treeniä! Aiotaan mennä tällä viikolla vielä toistamiseen isommalla naisporukalla valloittamaan mansikkapenkit! Niin sehän muuten onkin hauska, että tila on avoinna 24/7. Kuulemma saisi jo ennen aamu kuutta mennä noukkimaan, kunhan soittelisi, vaan luulempa, että tyydymme ilomielin aamukuuden jälkeiseen ajankohtaan :D
Tässä keräämäni kolmisen kiloa mansikkaa aseteltuna kauniisti kuvaamista varten. Mansikkakulhot on taidettu ostaa kirpputorilta muutamalla eurolla ja samaan sarjaan löytyisi pari kahvikuppiakin. Mielestäni mansikkakulhot saavat mansikat näyttämään vielä entistä ihanammilta. Äidin keräämät reilut kaksi kiloa mansikkaa eivät päässeet tähän kuvaan.
 |
| Peukutus muhkealle mansikalle! |
 |
| Tässä vähän koko vertailua: kuvan mustikat ovat suurehkoja, joten eipä tuo mansikkakaan aivan pieni ole.. |
|
Ennen mansikkatilavierailua olin jo ehtinyt kerätä kotipihasta hiukan alle litran mustikoita. Äiti taisi kerätä yli litran, eli meidän päivän marjastussaldo meni loppujen lopuksi aikalailla tasan. Paitsi, täytyy muistaa, että löysin mökkimetsästä huimat 8 kypsää lakkaa!
No jokatapauksessa, mustikkakausi ei selvästikään ole vielä aivan parhaimmillaan, joukossa on vielä aika paljon raakoja ja puolikypsiä. Vaan kyllä nuo ihanaiset siniset pallerot tässä pikkuhiljaa kypsyvät. Ja kohta pääsee lakkojakin keräämään! Lisäksi kantarellejäkin jo putkahtelee esiin ja viimeiset metsämansikat odottaisivat poimijaansa, eli kyllä nämä metsän herkut pitävät kiireisenä vielä hyvän tovin, tai oikeastaan melkei
npä siihen asti kunnes lumi tulee maahan, vaan voipa vielä lumen altakin kerätä karpaloita ja suppilovahveroita... Siispä säilömis- ja keräämisintoa yhtä paljon itselleni kuin muillekin toivottaen
~Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti