Lumoava lakka

Lempimarjojeni lakkojen aika on koittanut! 

Lakkoja olen kerännyt jo varmaan kymmenen vuoden ajan. Vaan omalta mökiltämme kun olen niitä kerännyt, on kesän koko lakkasaalis voinut jäädä pariin desiin. Nyt olen parina vuonna päässyt ihan hyvään lakkapaikkaan täällä Etelä-Suomessa, josta pystyy hyvinkin keräämään jokusen litrankin näitä soiden helmiä. Joskus haaveena olisi päästä oikein kunnon hillasoille Pohjoiseen. Etelässä lakkasesongin alku ajoittuu tähän heinäkuun puoliväliin, Pohjoisessa luonnollisesti paria viikkoa myöhemmäksi. Hilloja on mukava kerätä monestakin syystä: ne maistuvat hyviltä, ovat arvomarjoja eli niitä ei millään raaski itse ostaa isoa satsia ja niitä on mukavaa ja nopeaa kerätä (vrt. kyllä koppa hitaammin täyttyy jos kerää esimerkiksi mustikoita tai puolukoita sormin).

Voisin hiukan kertoa lakan ominaispiirteistä. Mielelläni kirjoittaisin kaiken ulkomuistista, vaan taidanpa vielä varmemmaksi vakuudeksi tarkistaa netistä, että lakasta muistelemani asiat pitävät varmasti paikkansa.

Kuten muistelinkin, lakka on hyvä C ja E-vitamiinin, sekä kuidun lähde. Lakoissa (samoin kuin puolukassakin) on bentsoehappoa, joka on luonnon oma säilöntäaine. Elintarviketeollisuuskin käyttää bentsoehappoa säilöntään. Happo saa siis aikaan sen, että viileässä lakat säilyvät ihan omassa mehussaan, aika kätevää! Lakkoja voi myös kerätä vähän punertavina ja jättää raaemmat yksilöt vaikka päiväksi huoneenlämpöön kypsymään. Itselläni on ainakin toiminut tällainen lakan kotikypsytys.

Tässä parin päivän takainen lakkasaalis, tuosta määrästä sai kuusi kappaletta 0,3 litraisia pakastusrasioita täyteen.

Yliopiston keittiökurssillamme pidimme ryhmissä esityksen perinneruoka-alueista. Meidän ryhmän aiheena oli Pohjois-Suomi. Minun vastuullani oli näyttää lakkakiisselin valmistus ja kertoa samalla lakoista. Muistan esitelmää varten lukeneeni jostain, että jos lakan pölyttää muurahainen, koppakuoriainen tms muu "väärä pölyttäjä", tulee sellaisia lakkoja, joissa on vain pari marjapompulaa. Kun taas sitten mehiläinen tms. "oikea pölyttäjähyönteinen" pölyttää lakan, tulee suuria ja kauniita marjoja. Näitä lakkoja ovat taineet olla pölyttämässä ihan kunnon ötökät!

Lakka on  ikävä kyllä siitä harmillinen marja, että se on kaksi kotinen, eli marjoista on olemassa kahta eri sukupuolta. Tämä saa aikaan sen, että  jos alueella kasvaa vain toisen sukupuolen edustajia, lakat eivät tuota laisinkaan marjoja. Pelkistä lakan lehdistä nyt ei kovinkaan paljoa iloa ole: herättävät vain turhaa toivoa siitä, että täältä voisi löytyä lakkoja :D

Tässä tämän päiväinen lakkasaalis, arviolta noin 3,5 litraa.

Jos näitä soiden kullankeltaisia marjoja onnistuu saamaan haltuunsa, ovat niille sopivia käyttökohteita ainakin seuraavat:

Tarjoilu tuoreena:
-popsi sellaisenaan
-vaniljajäätelön kaverina
-jugurtin tai puuron päällä
-kinuskikastikkeen kanssa
-käytä tuoreita marjoja kakkutäytteisiin ja kakun päälle koristeeksi
-juustokakkutäytteisiin ja erityisesti juustokakun kuorruttamiseen
-marjapiiraaseen, niin että piiraan pohja käy uunissa, lisätään pohjan päälle esim. vaniljakreemi ja sitten vasta uunista tulleeseen piirakkaan marjat
-tuoreista marjoista tulee myös hyvä kiisseli omenamehuun tehtynä
-metsäisten ruokien, esim. riistan kaverina pieninä määrinä
-erilaisten jälkiruokien happamana, raikastavana, koristavana ja väriä tuomana elementtinä, esimerkiksi pannacotan, valkosuklaamoussen, pavlovan tms. täydentäjänä

Tarjoilu hillona:
-leipäjuuston kanssa
-muurinpohjalettujen kaverina
-kakkutäytteisiin
-jäätelön kanssa
-jugurtin tai puuron päällä


Lakkoja ei siis kannata käyttää kypsennystä ja lämmitystä vaativiin leipomuksiin, koska lakan jo ennestään kovat siemenet kovettuvat kuumassa, ja marjat menettävät mehukkuuttaan ja makuaan, puhumattakaan vitamiinitappiosta. Lakka lisätään mieluiten tuoreena tai hillona jo paistettujen piirakoiden ja kakkujen väleihin tai päälle. Lakoista voisi varmasti tehdä myös esimerkiksi herkullista mehua, vaan itselläni ei ole koskaan ollut niin paljoa lakkoja, ettäkö olisin raaskinut niistä mehua tehdä.

Tässäpä nyt oli tämmöinen pieni tietopaketti lakasta. Onnea ja menestystä muille lakkasoille aikoville!


Marjastus terveisin Sini