Tämän bloginhan oli tarkoitus liittyä ennen kaikkia keittiöön ja kokkailuun. Niinpä lienee oikeus ja kohtuus, että blogin kymmenennessä postauksessa vihdoin pureudutaan näihin teemoihin. Koitan jatkossa saada tänne enemmänkin reseptejä, vaan kun on se vaara, että joku innostuu resepteilläni kokkaamaankin, niin haluan niiden olla toimivia. Tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen suurpiirteisen kokin pitäisi opetella tarkemmin mittaamaan paljonko kermaa ja mausteita nyt sattuu luomuksensa sekaan lorauttamaan. Ja mielellään testaisin reseptejä kaksikin kertaa, että ne varmasti toimivat, koska olisi kurjaa tuottaa pettymys jollekin innokkaalle kokkailijalle, joka reseptejäni kokeilee. Lisäksi olen kyllä loihtinut maukkaita ruokia niinkin, että ainesosamäärät olisivat tiedossa, vaan kun raaka-aineet ovat olleet niin epärelevantit ruokaohjeen kannalta. Jos on käyttänyt parin eri tuorejuustopurkin yms. jämät johonkin samaan sapuskaan, ei oikein mielellään kirjottaisi ohjetta, jossa lukee: 50 grammaa tuorejuustoa A, 100 grammaa tuorejuustoa B ja pari nokaretta tuorejuustoa C. Varmaan ruoasta tulisi aika samanlainen, jos ohjeeseen kirjoittaisi suoraan, että 200 grammaa tuorejuustoa B, vaan kun haluan ihan oikeasti tietää tarkalleen, että reseptini toimii, en voi tehdä tällaisia mutkat suoriksi vetoja...
Sekin tietysti itseäni mietityttää, että kun alkaa julkaisemaan omia ruoka-ohjeita, että ovatko nämä kaikille jo aivan tuttuja ja annanko itsestäni ihan hölmön kuvan, kun niin sanotusti keksin pyörän uudelleen? Vaan aina on joku, jolle se yksinkertaisinkaan ohje ei ole tuttu ja vaikka kyseessä olisi letut tai makaronilaatikko, tai vaikka ihan vaan kurkku-tomaatti-salaatti, niin on monia tapoja tehdä kyseiset ruoat ja ainakin omasta mielestäni on aina mielenkiintoista kuulla ja nähdä, miten joku muu tekee jonkin asian. Nyt kun on aasinsiltaa rakennultu oikein huolella, voidaan siirtyä näihin pikkuruisiin resepteihin, joista ensimmäinen lienee tutumpi ja toinen ehkä suorastaan oma keksintöni?
Mozzarella-tomaatit
Nämä mozzarella-tomaatit ovat sen verran yksinkertaisia tehdä, etten tähän mitään varsinaista reseptiä kirjoita. Tomaatit leikataan halutun paksuisiksi siivuiksi (ei leikata pohjaan asti, jolloin tomaatti pysyy kokonaisena). Mozzarella-juustosta leikataan ohuita siivuja ja tomaattia hiukan venytetään auki upottaen samalla juustosiivut syntyneisiin rakoihin. Tässä vaiheessa päälle voi ripotella ja lorauttaa oman maun mukaan suolaa, mustapippuria, oliiviöljyä ja balsamicokastiketta. Koko komeus kruunataan tuoreilla basilikan lehdillä. Näistä tomaateista taitaa myös olla olemassa sellainen versio, jossa tomaatit laitetaan uuniin juustoineen päivineen. Jos ohjetta haluaa varioida, voisi mozzarellan mahdollisesti korvata esimerkiksi salaattijuustosiivuilla. Jos taas tuore basilika uupuu, saattaa esimerkiksi tuore persilja tai rucola-salaatti sopia basilikan korvaajaksi.
Tomaatti-mozzarellat eivät tietenkään ole oma keksintöni. Bongasin ohjeen jostain youtuben mainosvideosta (en muista laitettiinko siinä tomaatteihin pippuria, suolaa, öljyä..saatoin jopa keksiä niiden lisäämisen ihan itse). Huomasin myöhemmin, että myös balsamicokastikkeemme purkin kyljestä olisi löytynyt ohje näihin, se hiukan huvitti :D
Mansikka-vaahtokarkit
Tomaatti-mozzarellat herättivät luovan minäni ja intouduin tekemään isoista mansikoista vastaavia makeita versioita. Onkohan kukaan tehnyt koskaan tällaisia? Mansikka ja vaahtokarkkihan ovat aina hyvät kaverit, niin kuohuvan juoman kavereina kuin esimerkiksi makeaan grillivartaaseenkin aseteltuina. Tässä mozzarella-tomaateille (heh kirjoitan sanan vuoronperään eripäin) hauska makea aterian jatke. Eli mansikat vain siivutetaan niin, että ne pysyvät kuitenkin kokonaisena ja raot täytetään vaahtokarkinpalasilla (itse käytin leikattuja vaahtokarkin paloja tavallisista vaahtokarkeista, mutta minivaahtokarkitkin käyvät). Vaahtokarkeista kannattaa leikata aika ohuita siivuja. Väleihin laitoin lisäksi vielä koristeeksi, väriksi ja mauksi sitruunamelissan lehtiä. Lisäksi lautaselle päätyi myös minivaahtokarkkeja. Olisihan tähänkin voinut laittaa vielä jotain suklaakastiketta tms, vaan näillä mentiin. Ihan kivat erilaiset pikkujälkkärit näistä saa. Voisivat olla ainakin lasten mieleen. Ja kyllähän näistä saisi myös näyttävän jätskiannoksen nostamalla yhden täytetyn mansikan vaniljajäätelösiivun päälle.
Toivottavasti joku sai tästäkin postauksesta itselleen uusia ideoita :) Itselläni olisi vielä mielessä kokeilu tai parikin tällä samalla periaatteella, mutta katsotaan nyt miten kokeilut etenevät ;)
Keittiöterveisin Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti